Päihtyneen kohtaamiseen liittyy tiettyjä erityisyyksiä verrattuna selvinpäin olevan henkilön kohtaamiseen. Aiheesta tietoa etsittäessä suurin osa materiaalista painottaa kuitenkin selvästi siihen, että vältetään kohtaamisen mahdolliset vaaratilanteet. Päihtymystila ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että henkilö olisi jotenkin selvinpäin olevaan verrattuna uhkaava tai vaarallinen, mutta materiaalin ohjaamana tämä teksti painottuu lähinnä mahdollisesti uhkaavien tilanteiden tunnistamiseen ja niissä turvallisesti toimimiseen.
Tilanteen ja henkilön toimintatapojen tulkinnan kannalta voi joissain tilanteissa olla hyödyksi tunnistaa, mistä päihtymystila on lähtöisin. Alkoholin ulkoiset vaikutukset ihmiseen eroavat jonkin verran huumeiden vaikutuksesta. Alkoholista lähtöisin oleva päihtymystila voi ilmetä esimerkiksi hengityksen hajusta, äänekkäästä tavasta puhua, estottomuutena, mielialan vaihteluina, puheen epäselvyytenä tai epävakaana kävelynä. Myös käytös voi olla esimerkiksi tavanomaista vaativampaa toista kohtaan. Huumeiden vaikutuksen alaisena olevan henkilön voi sen sijaan tunnistaa mm. harhailevasta olemuksesta ja katseesta, levottomasta liikehdinnästä, keskittymiskyvyttömyydestä ja ulkoisista pistojäljistä. Myös esimerkiksi terveydenhuollon vastaanotolla huumeita käyttävä tai niiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö saattaa vaatia tavanomaista hanakammin vaikkapa vahvoja kipulääkkeitä vaikkei niille riittävää selkeää tarvetta ole todettu.
Kukipaso -malli
Yleisesti ottaen päihtyneen kohtaamisessa on tärkeää ottaa hänen kertomansa asia todesta ja ottaa sen ratkaiseminen vakavasti sekä myös ilmaista se. Kohtaamisessa on myös tärkeää pysyä itse rauhallisena sekä olla provosoimatta ja provosoitumatta. Huomiota kannattaa kiinnittää myös sanojen väärinymmärtämisen mahdollisuuteen, joka toki pätee molemmin puolin. Omassa tavassa puhua on tärkeää huomioida ilmeet, äänenpainot, -voimakkuus ja -korkeus sekä pitää verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä yhtenäisenä. Jos henkilö on kiihtynyt, tulee hänelle antaa omaa tilaa eikä esimerkiksi pyrkiä rauhoittamaan kosketuksella. Kukipaso -mallin mukaan kohtaamisessa on tärkeää kuunnella aktiivisesti ja antaa puhua loppuun, kiittää asian esille tuomisesta, mahdollisesti pahoitella tapahtunutta ja siitä aiheutunutta mielipahaa sekä sopia henkilön kanssa jotain konkreettista asian edistämiseksi.
Mahdollisesti uhkaavan tai jopa väkivaltaisen henkilön tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi uhkaileva tapa puhua, voimakkaat mielialanvaihtelut, huomattavan harhaileva katse, kireys kasvoissa ja hartioissa, käsien pitäminen nyrkissä sekä hengityksen tiheneminen. Tällaisessa tilassa olevaa henkilöä voi olla huomattavan vaikea rauhoitella sanallisesti ja tunne tuntuu ottavan toiminnasta ja ajattelusta vallan. Edellä mainittujen toimintatapojen lisäksi oman turvallisuuden turvaaminen on ensisijaista, jos tilanteen kokee uhkaavana tai vaarallisena.
Rauhallinen olemus rauhoittaa myös toista
Omaa turvallisuutta voi turvata pitämällä riittävää etäisyyttä ja asettumalla niin, että itsesi ja uhkaavasti käyttäytyvän henkilön välillä on jokin fyysinen este, esimerkiksi pöytä. Toista voi myös mahdollisuuksien mukaan pyytää istumaan alas, jotta fyysisen kontaktin todennäköisyys laskee ja oma aika reagoida tapahtumiin pitenee. Oma keho kannattaa asettaa niin, että on kyseistä henkilöä kohti vain viistosti. Tämä antaa asentona toiselle osapuolelle vähemmän uhkaavan vaikutelman ja tekee omasta tilanteesta poistumisesta tarvittaessa helpompaa. Mahdollinen pakoreitti kannattaa myös olla mietittynä tilanteen niin vaatiessa, ja tilanteesta tulee pyrkiä viestimään esimerkiksi kollegoille, jos tilanne liittyy työtehtäviin ja tapahtuu työpaikalla. Omaan viestintään tulee myös kiinnittää erityistä huomiota: puheen on hyvä olla yksinkertaista ja selkeää sekä eleiden ja ilmeiden hillittyjä. Käsien kannattaa olla näkyvissä ja rentoina alhaalla, ei siis esimerkiksi selän takana tai ristittynä rinnalla. Omaa tunnetilaa tulee myös pyrkiä hallitsemaan: tilannetta ei edistä se, että antaa esimerkiksi pelolle vallan.
LÄHTEET:
https://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/7553/ngid/2
https://peda.net/p/pirjo.salminen/suntion-k%C3%A4sikirja/jt/avjt/aa/uak
Tekstin on kirjoittanut sosionomiopiskelija Ida.