Korvaushoito on opioidiriippuvaisille tarkoitettu hoito, jossa huumeriippuvuutta hoidetaan bubrenorfiini- tai metadoni lääkevalmisteella. Onnistuneen korvaushoitojakson myötä olisi tavoitteena, että henkilön huumeriippuvuus vähenee tai poistuu, ja toimintakyvyn paranemisen myötä olisi helpompi integroitua yhteiskuntaan taas uudelleen.
Hoidolle määritellään kotikunnassa joko kuntouttava tai haittoja vähentävä tavoite: “kuntouttavassa korvaushoidossa” pyritään kokonaan päihteettömään elämään ja “haittoja vähentävässä” pyritään parantamaan elämänlaatua sellaisille henkilöille, joiden vieroittuminen huumeista kokonaan ei onnistu.
Vuonna 2020 tehdyssä selvityksessä opioidikorvaushoidossa oli 4500 potilasta ja opioidiongelmaisia 25 000–28 000. Korvaushoidon piirissä on vain n. 17–18 % käyttäjistä.
Huudeilla jalkautuessa ja kohdatessamme korvaushoidossa olevia, usein mietitään yhdessä korvaushoidon epäkohtia ja kehittämistä. Suurella osalla on turhautunut tunne siitä, että korvaushoito ei tähtää päihteettömään elämään, eikä johda ns. mihinkään. Korvaushoitolaiset saadaan vain pois silmistä ja mielestä, ilman todellista vieroittavaa hyötyä.
Yksilöllistä hoitoa
Olisi tärkeää, että hoito yksilöitäisi ja räätälöitäisiin vielä paremmin yksilön tarpeita ja kokonaisvaltaisesti elämää tutkaillen. Päihteiden käytön yhteydessä käyttävällä on usein muitakin ongelmia elämässä ja elämänhallinnassa ja näin ollen pelkkä lääkeannos päivässä ei tuo tarvittavaa tukea lopettamiseen tai elämänhallintaan.
Riittävä tuki/keskusteluapu ja käyttäjän elämäntilanteesta perillä oleminen, olisi välttämätöntä, jotta korvaushoidossa oleva ei tuntisi olevansa niin yksin lopettamistilanteessa. Apua ei kuitenkaan tarjota aktiivisesti, vaan hoidossa oleva joutuu itse sitä hakemaan vaikeassa elämäntilanteessaan, jolloin apu jää helposti saamatta.
Mistä tilanne johtuu? Onko työntekijöitä liian vähän ja tarvittaisiinko enemmän yksinkertaisesti rahaa? Vai onko kyse työntekijöiden kyynistymisestä tai ammattitaidottomuudesta? Mitä asialle voitaisiin konkreettisesti tehdä, jotta saataisiin muutosta aikaan?
Meillä kaikilla on oikeus terveydenhuoltoon ja siihen, että koemme tulleemme kuulluksi ja että meistä välitetään. Taustasta ja elämäntilanteesta huolimatta, olimme korvaushoidossa tai emme.
LÄHDE:
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)
Tekstin on kirjoittanut huudikoutsit Nancy ja Sanna